Browsing Tag

MADRID

PARQUE DEL RETIRO DE MADRID

maaliskuu 8, 2016

DSC_0763

Yksi suosikkipaikoistani Madridissa oli ehdottomasti jättimäinen Parque del Retiro -puisto. Lehtiä ei ollut vielä puissa, mutta siitä huolimatta puisto oli superkaunis ja siellä vallitsi ihanan rauhallinen tunnelma verrattuna keskustan vilinään. Kaikkein parasta tuolla kuitenkin oli syvemmällä puistossa sijaitseva lasipalatsi, jota olisi voinut ihastella vaikka koko loppupäivän. Valo tulvi sisään jokaisen lasin läpi samaan aikaan ja sininen taivas pilkotti katon läpi. Tilassa taidetaan järjestää aika ajoin erilaisia taidenäyttelyitä ja lisäksi siellä oli esillä ikivanhoja fossiileja!

Aurinkoinen päivä, kevättä ilmassa, taitavia katusoittajia ja kylmää valkkaria rennolla terassilla – täydellistä!

DSC_0682 DSC_0716 DSC_0718 DSC_0725 DSC_0735 DSC_0757 DSC_0766

Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan Retiro -puiston, jos olette suuntaamassa Madridiin – upea paikka!

♥ Janni

SÄNGYN POHJALLA

maaliskuu 7, 2016

DSC_1233

Luulin jo selvinneeni ohi flunssa-aallon, jossa moni on viime viikkojen aikana taistellut. Mulle tuli kuitenkin jo viime viikon alussa lieviä flunssaoireita, joille viimeinen niitti taisi olla tuo kolea lauantaipäivä Madridissa. Mulla ei ollut tarpeeksi lämpimiä vaatteita mukana ja palelin kunnolla päivän aikana, vaikka kävin ostamassa jopa sukkahousut, pipon ja sormikkaat lämmikkeiksi. Vedin myös päälleni kunnon kerrokset mukana olleita vaatteita, mutta ei se ilmeisesti auttanut. Viime yönä mulle tuli sitten kuumetta ja tämä päivä on tullut vietettyä kokonaisuudessaan sängyn pohjalla. Fiilis on edelleen ihan homeinen ja toivon todella, että tämä tästä rauhoittuu huomiseen mennessä!

DSC_1223 DSC_1232

Nämä kuvat on napattu ennen kuin näimme väläyksen kauniista auringonlaskusta, josta kirjoittelinkin täällä. Näistä kuvista näkyy hyvin, että taivas oli todella paksun pilviverhon alla ja koko auringonlaskun näkeminen meinasi mennä sivu suun.

 

♥ Janni

KURJA ALKU LOMALLE

maaliskuu 7, 2016

Kuten sanottu, niin Madridin matkamme ei keskiviikkona alkanut ihan toivotulla tavalla. Ajattelin nyt täälläkin kertoa lyhyesti, että mistä oli kyse, kun asiaa kerran sivusin jo aikaisemmassakin postauksessa.

DSC_0621

Nappasimme lentokentältä taksin Madridin keskustassa sijaitsevalle hotellillemme. Matka sujui tietenkin ongelmitta, mutta hotellin edessä taksin ajaessa tiehensä huomasimme heti, että meiltä puuttuu yksi matkatavaroistamme. Kyseinen reppu sisälsi meikäläisen kaikki kamerakamat, tietokoneen ja passin (arvo yhteensä melkein 6000e). Ei osattu heti sanoa, että oliko reppu varastettu kadulta nostettuamme se ulos taksista vai kenties jäänyt sisälle taksiin. Säntäsin samantien tämän huomattuamme ulos hotellin respasta ja rukoilin, että taksi ei olisi vielä kadonnut näköpiiristä, mutta näin oli tietysti jo ehtinyt käydä. Olimme maksaneet käteisellä, emmekä ottaneet maksusta kuittia, joten siitäkään ei voitu jäljittää kyseistä autoa. Hotellin respasta soitettiin kaikki lentokentällä toimivat taksifirmat läpi ja ilmoitettiin reppu kadonneeksi, jos se vaikka päätyisi päivän päättyessä löytötavaroihin. Lisäksi reppu sisältöineen piti ilmoittaa hävinneeksi myös poliisille, jotta saisin todisteen sekä vakuutukselle, että uutta väliaikaista passia varten.

Sanomattakin selvää, että fiiliksemme olivat loman ensimmäisenä päivänä melko matalalla. Olimme odottaneet tätä lomaa juuri sen takia, että saisimme ottaa vaan rennosti ja nyt saimme heti ison stressin aiheen itsellemme. Asioiden selvittelyyn meni paikanpäällä useampi tunti ja ahdisti ihan suunnattomasti, sillä olihan repussa käytännössä kaikki omat työvälineeni. Tavaraahan se vain on, eikä maailma siihen kaatunut, mutta loma tuntui kyllä olevan aika pilalla tuossa vaiheessa. Tilanne vaikutti selvältä peliltä ja olin tietysti melkein varma, että tavarat olivat nyt menetetty ikihyviksi. Jokin pieni usko mulla kuitenkin koko ajan oli, että jos reppu olisi jäänyt taksiin, niin taksikuski sen saattaisi vielä tuoda meille takaisin. Tosin eihän hän todennäköisesti enää tietäisi, että kenelle asiakkaalle reppu kuului, saatika muistaisi, että mihin oli meidät jättänyt. Ehkä hän sitten veisi sen päivän päätteeksi löytötavaroihin, mutta repun arvokas sisältö varmasti aiheuttaisi monille houkutuksen pitää se itsellään. Kuitenkaan en menettänyt toivoa, vaikka mieli oli toki maassa ja v*tutti kyllä ihan tolkuttomasti.

Saatiin kuitenkin tsempattua itsemme ja lomamme liikkeelle, vaikka tämä ikävä episodi jyskyttikin takaraivossa koko ajan. Puitiin tahtomattakin koko ajan läpi käytännön juttuja siihen liittyen, kuten vakuutus, uusien tavaroiden hommaaminen ym… ja tietenkin soimasimme itseämme siitä, ettemme pitäneet tavaroistamme parempaa huolta. Tutustuttiin kuitenkin ensimmäisenä päivänä kaupunkiin, istuskeltiin terasseilla ja räpsin kuvia puhelimella paremman puutteessa. Olin kuitenkin onnellinen siitä, että puhelin ja lompakko olivat tallessa. Tarkistimme hotellin respasta päivän aikana pariinkin otteeseen, että olisiko repusta kuulunut mitään, vaikka lupasivat kyllä ilmoittaa meille heti, jos näin olisi. Illalla lähdettiin syömään yhteen lukijan suosittelemaan ravintolaan ja myöhään illalla hotellille takaisin raahauduttuamme saimme kuulla todellisen ilouutisen…

REPPU OLI LÖYTYNYT ja kaikki tavarat olivat tallessa!! Se oli kuin olikin jäänyt taksiin ja maailman ihanin taksikuski oli itse käynyt vuoron päätteeksi tuomassa sen hotellille. En voinut ensin uskoa päivällä todeksi, että reppu oli todella hävinnyt, mutta vielä vähemmän meinasin uskoa, että se oli palautunut takaisin!! Pakko se oli kuitenkin uskoa, kun respan huonoa englantia sopertava nainen heilutti sitä hymyillen oman nenäni edessä! Olin niin tajuttoman kiitollinen, että en oikein saanut edes sanaa suusta. Ensimmäiseksi kysyinkin, että kai tämä kuski jätti meille yhteystietonsa, jotta voidaan kiittää häntä arvoisellaan tavalla ja kyllä hän onneksi oli niin tehnyt. Meillä kävi ihan uskomattoman hyvä tuuri ja tämä kyseinen herrasmies pelasti kyllä meidän reissun sekä vapautti meidät suurelta päänvaivalta ♥ Ihana ihminen!

Mulla on yleensä aina tapana tarkistaa kaikkialla moneen otteeseen, että onhan kaikki tavarat varmasti mukana. Ihan joka kerta Helsingissä metrossa noustessanikin tarkistan, että eihän minulta jäänyt mitään. Jostain syystä en keskiviikkona niin tehnyt ja se meinasi maksaa melkoisen summan. Nyt varmasti jatkossa muistan olla entistä tarkempi tässä asiassa! Huhhuh!

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

♥ Janni